Moni organisaatio on jo täynnä tekoälyn käyttöä – usein huomaamattaan. Työ tehdään henkilökohtaisilla tileillä ilman selkeää linjausta ja se alkaa näkyä arjessa nopeasti.
Olemme viime kuukausina nähneet saman tilanteen useassa organisaatiossa: asiakastietoja, sopimuksia, hinnoittelua ja muuta arkaluonteista tietoa päätyy kuluttajille tarkoitettuihin tekoälysovelluksiin. Niissä ei ole käsittelysopimusta (DPA) eikä valvontaa, ja monissa kuluttajaversioissa syötteitä voidaan oletuksena käyttää mallien koulutukseen. Näin syntyy hiljalleen sekä GDPR-riski että tietoturvariski – sellainen, jota kukaan ei varsinaisesti näe ennen kuin jotain sattuu.
Hyvä uutinen on, että kyse ei yleensä ole kielloista vaan pelisäännöistä. Vaativissa IT-hankinnoissa olemme oppineet, että ihmiset noudattavat sääntöjä, jotka he ymmärtävät ja jotka eivät hidasta työtä. Tekoälyssä pärjää pitkälle kolmella asialla:
- Hyväksytyt yritysversiot, joissa on sovitut tietojenkäsittelyehdot, käyttäjähallinta ja salaus.
- Selkeä tietoluokitus: mitä tietoa saa syöttää ja mitä ei.
- Riittävä valvonta, joka tukee arkea sen sijaan että jarruttaisi sitä.
Tekoälyä kannattaa hyödyntää. Luonnosteluun, tiivistämiseen ja ideointiin se on erinomainen apuväline. Vastuu lopputuloksesta pysyy silti ihmisellä ja arkaluonteinen tieto pidetään poissa kuluttajatileiltä.
Tässä ei ole syytä paniikkiin, mutta ei ole myöskään syytä jäädä odottamaan. Selkeillä pelisäännöillä tilanteen ehtii korjata ennen kuin hallitsemattomat IT-ratkaisut kasvavat ongelmaksi.
Jos aihe kuulostaa ajankohtaiselta, voisimme katsoa yhdessä, miten asiaa kannattaa lähestyä juuri teidän tilanteessanne. Ota yhteyttä, niin käymme läpi konkreettiset ensiaskeleet.